Mummullehan tuli nyt sitten viimeistään eteen tutustuminen Skypeen, eli skaippiin.
Tyttö tietenkin ihmetteli, mistä oikein on kysymys? Televisio, tietokone ja puhelinkin vielä menee, mutta rakkaan mummun naama "telkkarissa" oli ensin hieman hankala sulattaa. Eikä sylkkyynkään päässyt, mikä itku siitä tulikaan! Ja koska tyttö ei oikein tajunnut, että ruudulle olisi juteltava, alkoivat aikuiset tietenkin puhua keskenään. Huomion kiinnittyminen muuhun kuin tyttöön tietenkin aiheutti massiivisen hyppimis-, pomppimis- ja kuperkeikkariehumisen, höystettynä tietokoneen räppäämisellä, ettei puhelusta vain olisi tullut mitään...
Mummu tuntuu olevan vanhanliiton puhelimessapuhuja, eli puhelimeen on puhuttava kokoajan, kun kerran nyt linjat on avattu ja ainahan se jotain maksaakin... Mutta niinhän ei skaipin kanssa ole, vaan linjat voisi pitää auki vaikka kokoajan niin halutessaan. Mummu ei myöskään napannut heti pientä viivettä yhteydessä, vaan siirtyi jo toiseen asiaan kun me vasta vastattiin ensimmäiseen.
 |
| "Uskaata", eli suklaata... |
Tänään meillä oli kuitenkin taas mukava Skype puhelu mummulle. Oli hauska huomata, miten yhteinen sävel syntyy muutenkin kuin puhumisen kautta. Mummua kutitettiin ruudun läpi ja mummua tietenkin kutitti. Mummulle näytettiin kuperkeikkaa, sängyllä pomppimista ja Hello Kittyä. Mummu taas näytti tytölle tuttua vauvanukkea, joka teki vuorostaan kuperkeikkaa Suomessa. Välillä laulettiin hämähämähäkkiä ja muita lauluja. Sitten taas naurettiin ja taputettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hienoa kun kommentoit, kiitos!
Asiattomat ja loukkaavat kommentit jätän kuitenkin julkaisematta;).